Koulutus

Keski-Karjalan sukeltajat ry. järjestää vuosittain CMAS P1- P3 tasoisia sukelluskursseja. Seuramme on järjestänyt toimintansa aikana 17 sukelluksen peruskurssia ja useita jatkokursseja.

Järjestämme seuraavia kursseja (Toistaiseksi ainoastaan CMAS –kursseina).

· Laitesukelluksen peruskurssi kts edellinen kurssi 2007

- Viimeisin kurssi on alkanut keväällä 2010

· Laitesukelluksen jatkokurssi

- Edellinen kurssi pidetty syyskuussa 2008

· Laitesukelluksen syventävä jatkokurssi kts edellinen kurssi 2007

- Edellinen kurssi pidetty heinäkuussa 2007

Korttien uusinta (Kortit uusii seurassamme Arto Möttönen)

Muu koulutus:

· Seurassamme on myös erityisryhmien sukelluskouluttajia. Lue lisää erityisryhmien sukeltamisesta ja ota reilusti yhteyttä!

· Toimimme myös Vapepa –sukellustehtävissä ja osa seuramme jäsenistä on suorittanut Vapepa –sukeltajakurssin.

· Mikäli olet kiinnostunut jostain muusta kuin edellä mainitusta koulutuksesta, ota yhteyttä niin selvitämme toteutusmahdollisuudet.

· Kouluttajakoulutus: Mikäli olet kiinnostunut kouluttajakoulutuksesta, kannustamme osallistumaan kursseille. Myös lähikouluttajakurssin järjestäminen on mahdollista omassa seurassamme.

· Ensiapukoulutus: Järjestämme erityisesti sukeltajille suunnattuja ensiapukursseja. Kurssit ovat DAN –ensiapukursseja, joita voidaan räätälöidä sopivan sisältöisiksi paketeiksi. Katso kuvia viimeisimmältä kurssilta.

Seuramme sukelluskouluttajina toimivat:

· Arto Möttönen CMAS M2 Seuran koulutusvastaava

· Erno Olkkonen CMAS M3 / NAUI Scuba Instructor / DAN ensiapukouluttaja

· Olavi Parkkinen CMAS M3

· Teuvo Turunen CMAS M1

· Timo Tynkkynen CMAS M2

· Taneli Tiittanen CMAS M2

jääsukelluskurssi talvella 2003

• Kurssilla käytetyt kalvot löytyvät täältä.
• kouluttajana erno olkkonen
• Kurssikuvat

Uudet (2009-2010) jääsukellus- / avantosukelluskurssin pilottikalvot. Niihin voi tutustua lataamalla seuraavat pdf –osiot osa 1, osa2, osa3

Seuraavassa Koti-Karjalan lehtiartikkeli jääsukelluskurssista:

JÄÄSUKELLUSKURSSI KEVÄÄLLÄ 2003

Kuva: ÓKoti-Karjala / Tuomo Flinkman

JÄÄSUKELLUS AVAA TÄYSIN UUDEN MAAILMAN

Kiteen Urheilusukeltajat verestivät jääsukelluksen tietoja ja taitoja lauantaina Valkiajärvessä. Seuran sukellustukikohdan rannasta jään alle pulahti kymmenkunta sukeltajaa.€

Ennen jäätävissä olosuhteissa sukeltamista kurssilaiset kävivät läpi teoriaosuuden. Kahden tunnin teoriakoulutus sisälsi tietoa mm. jään ja kylmän veden ominaisuuksista, jääsukelluksen suunnittelua, varusteoppia sekä Suomen Urheilusukeltajain liitto ry:n (SUSL) turvaohjeiden kertauksen.

Kurssin pääpaino oli sukellusturvallisuudessa.

- Oikein toteutettuna sukeltaminen jään alla voi olla jopa turvallisempaa kuin sukeltaminen avovedessä. Jää tarjoaa tukevan sukellusalustan, eikä aallokko ja tuuli aiheuta ylimääräisiä haittoja ennen tai jälkeen sukelluksen.

- Jääsukelluksella noudatetaan tiukkoja turvaohjeita. Jokaisella sukeltajalla on mm. oma pinta-avustaja, joka huolehtii sukeltajan turvallisuudesta köyden välityksellä. Lisäksi sukellusten aikana pinnalla on turvasukeltaja pinta-avustajineen.

- Turvaohjeiden mukainen suurin sallittu vaakasukellusetäisyys avannosta on 20 m ja syvyysrajat ovat sukeltajaluokasta riippuen 15 - 50 metriä,teoriaosuuden vetänyt Erno Olkkonen€ kertoi.

Kurssilla opiskeltiin myös toimimista poikkeavissa tilanteissa. Yksi sellainen on, kun sukeltajan pintayhteys katoaa.

Jääsukeltaminen suomalainen etuoikeus

Jään alla sukeltaminen on suomalaisten sukeltajien harvinainen etuoikeus. Vastaavia olosuhteita ei löydy juuri muista maista.

- Suomessa on paljon sukeltamiseen soveltuvia sisävesiä sekä vähäsuolainen meri, joka jäätyy lähes poikkeuksetta talvisin.

- Suomalaiset sukeltajat ovat muutenkin tottuneet sukeltamaan kylmissä vesissä ympäri vuoden, eikä veden lämmöllä ole juuri mitään käytännön merkitystä itse sukelluksen suorittamiseen.

- Pääsääntöisesti suomalaiset sukeltajat sukeltavatkin ympäri vuoden ns. kuivapuvulla, jolloin veden kylmyys ei tunnu iholla. Kuivapuvun alla käytetään lämmintä vaatetusta ja varsinainen puku estää eristävän lämpöasun kastumisen.

- Jään alla sukellettaessa sukellusaika voi olla reilusti yli puoli tuntia, ennen kuin ensimmäiset vilun väristykset tuntuvat. Jääsukelluksella käytettävät varusteet eivät poikkea kesällä käytettävistä varusteista.

- Sen sijaan varusteiden käsittely ja huolto ennen sukellusta tulee olla säntillisempää kuin lämpimässä vedessä sukellettaessa. Hyvin huolletut kuivat sukelluslaitteet ovat edellytyksenä sille, että pakkasella ja jäätävissä olosuhteissa sukeltaminen onnistuu sujuvasti, SUSL:n seuratoimintavaliokunnan puheenjohtaja Olkkonen selvitti.

Valkiajärvi maan kirkkaimpia

Yleinen mielikuva on se, että jään alla on pimeää. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa muulloin kuin paksun lumipeitteen aikana.

Jää ei itsessään heikennä valon pääsyä veteen kovinkaan paljoa. Kirkas teräsjää läpäisee valon kuten vesikin.

Kurssin yhteydessä Valkiajärven vaakanäkyvyys jään alla arvioitiin olevan yli 20 metriä.

- Pimeän talvikauden jälkeen vesi on hyvin kirkasta, sillä planktoni ym. vettä samentava kasvusto on hyvin vähäistä. Myöskään tuuli tai veden luontainen kierto jään alla ei ole päässyt sekoittamaan vettä, sillä veden kierto on jään alla lähes pysähdyksissä.

- Valkiajärvi on yksi maamme kirkkaimmista järvistä, missä näkösyvyys on kaikkina vuodenaikoina erinomainen, Tuusulassa nykyisin asuva Erno Olkkonen kertoi.

Jään alla voi tehdä ja nähdä mitä vain. Järvi, meri tai lampi elää jääkannen alla lähes samaa elämää kuin kesälläkin. Siellä voi tavata suuria ahvenparvia kuten kesälläkin tai jääsukellus voi kohdistua tiettyyn kohteeseen kuten hylkyyn.

Jää tarjoaa alta päin katsottuna hienoja visuaalisia elämyksiä. Sukeltaja voi myös kävellä tai luistella jään alla pää alas päin. Jää tarjoaa siis iloa myös muille kuin pilkkimiehille.

Tuomo Flinkman / Erno Olkkonen

Koti-Karjala Huhtikuu 2003